Background
14.2.2020taide, nykytaide, taidekasvatus, kasvatus, ekososiaalinen oikeudenmukaisuus, ekokriisi, eläinoikeudet, muoviroska, kriittisyys

Är­syyn­ty­nyt tai­tei­li­ja

Taiteella on mah­dol­lis­ta tutkia ja paljastaa ny­ky­maa­il­man ilmiöitä, normeja ja ra­ken­tei­ta, joita olemme tottuneet pitämään it­ses­tään­sel­vyyk­si­nä. Ihmisen luomat kult­tuu­ri­set piirteet ja tavat ovat ikään kuin luon­nol­lis­tet­tu, emmekä tunnu ky­see­na­lais­ta­van niitä millään tavalla.

Viime viikolla kirjoitin ekososiaalisesta oi­keu­den­mu­kai­suus­kas­va­tuk­ses­ta ja vihjaisin, että taiteella voisi olla siinä erityinen tehtävä. Joten kirjoittelenkin nyt hieman lisää taiteesta ja erityisesti ekososiaalisen oi­keu­den­mu­kai­suus­kas­va­tuk­sen ensimmäisestä tehtävästä eli kriittisyydestä. Taiteella on mahdollista tutkia ja paljastaa nykymaailman ilmiöitä, normeja ja rakenteita, joita olemme tottuneet pitämään it­ses­tään­sel­vyyk­si­nä. Ihmisen luomat kulttuuriset piirteet ja tavat on ikään kuin “luonnollistettu”, emmekä tunnu kyseenalaistavan niitä millään tavalla.

Minulle on todella tärkeätä, että jos teen kriit­tis­tä taidetta, niin luomisen on läh­det­tä­vä  omasta är­syyn­ty­mi­ses­tä­ni jotakin tiettyä ilmiötä kohtaan.

Esimerkiksi väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­se­ni taustalla oli monitaiteinen teos, jonka toteutin nuorten miesten kanssa. Näyttämöteos sai alkunsa siitä, kun olin siihen aikaan opettajana ja minua ärsytti se tapa, jolla pojista, nuorista miehistä kirjoitettiin mediassa. Valitettavasti myös opettajainhuoneessa asenteet poikia kohtaan saattoivat olla hyvinkin negatiivisia. Heidän tulevaisuudelleen ei annettu paljonkaan toivoa.

katiska1-me.jpg

Olen myös tehnyt teoksen The Princess of Plastific Ocean. Se puolestaan syntyi sellaisesta tilanteesta, kun kävin kapassa lomamatkallani Floridassa. Ostin mielestäni varsin kohtuulliset ostokset – sellaisia arkisia elintarvikkeita ja tavaroita, mitä nyt lapsiperheessä jokapäiväisessä käytössä kuluu. Sitten huomasin, että ostokset pakattiin 17 ohueen, pieneen muovipussiin. Kun palasin majoituspaikkaan ja purin ostokset, katselin pusseja: “Apua,

hirvittävä määrä muovia! Mitä mä teen näillä?” Lomamatkalla kun ei edes roskia tule niin paljon, että olisin voinut hyödyntää kaikki muovipussit roskapusseina. Päätinkin sitten viikata pussit nätisti matkalaukkuuni ja kuljettaa Suomeen. Ajattelin jo silloin, että näistä täytyy tehdä teos! Siitä järkytyksestä syntyikin sitten performanssi kaupunkitilaan.

8B7A0984-me.jpg

He died for my sins on kolmas esimerkki taideteoksesta, joka syntyi omasta ärsyyntymisestäni – tai oikeastaan häpeän tunteestani: Yhtenä päivänä huomasin, että vaatekaapissani roikkuu kolme vaatetta, joissa oli somisteena kaninkarvaa. Oli liivi, jonka rinnuksessa oli ka­nin­kar­va­so­mis­tet­ta, hanskat, ja huivi, jossa oli pampuloita kaninkarvasta. Huomasin, ettei minusta tuntunut enää mukavalta pukeutua niihin. Joskus vuosia aiemmin, kun olin ne ostanut, en ollut edes tajunnut vaatekappaliden sisältävän toisen elävän olennon osia. Nyt minulle tuli vahva tunne siitä, että haluan käsitellä taiteen keinoin nousevaa häpeän tunnettani ja sitä kautta myös eläinoikeuksia.

Foster_He%20died%20for%20my%20sins_pressikuva1-me.jpeg

Tietysti, kun on kyse nykytaiteesta, on mahdollista, että taiteilijan intentio eli se mitä taiteilija on ajatellut lähtiessään tekemään teosta, ei välitykään sellaisenaan katsojalle. Minua se ei kuitenkaan haittaa. On pääasia, että teos herättää ylipäätään ajatuksia. Monille teokset herättävät ajatuksia juuri niistä samoista tuntemuksista, mitä itselläni on ollut. Toisaalta on aina kiinnostavaa, jos kuulen yleisöltä kommentteja jostain aivan muusta.

Ny­ky­tai­teel­la on mah­dol­li­suuk­sia osoittaa ny­ky­maa­il­man kum­mal­li­suuk­sia, itse puhun niistä usein "nor­ma­li­soi­tui­na pa­to­lo­gioi­na". Toisaalta taide voi myös virittää ajatuksia johonkin aivan muuhun: min­kä­lai­nen toi­sen­lai­nen maailma olisi mah­dol­li­nen?

Kiinnostuitko? Lisää esimerkkejä löydät englanninkielisestä tai­tei­li­ja­port­fo­lios­ta­ni!

raisa-foster-35-me.jpg

Raisa Foster

Sosiaalipedagogiikan (Itä-Suomen yliopisto) ja tanssipedagogiikan (Taideyliopisto) dosentti ja monialainen taiteilija. Tutkinut erityisesti taiteen mahdollisuuksia kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Kehittänyt tunnustusperustaisen kasvatuksen ja johtajuuden mallin yhteisöjen kehittämisen tarpeisiin.

ota yhteyttä!

+358 50 345 1847

raisa@raisafoster.com

Breakabrain Oy

YHTEYSLOMAKE

ARTIST PORTFOLIO

LOOKING FOR MY ARTWORKS?

Checkout my portfolio.

Buy my drawings from TAIKO.

© Raisa Foster, 2019